Timo Kiiskinen
Timo Kiiskinen: Chet
MuFa 015
Pitkän linjan laulumies, Timo Kiiskinen, on tehnyt kahdeksan omaa levyä ja satoja lauluja, joita ovat levyttäneet lukuisat suomalaiset artistit, Samuli Edelmanista Kari Tapioon, Jani Wickholmista Jorma Kääriäiseen ja Rajattomasta Värttinään.
Helsingin Sanomat nosti vuonna 2007 julkaistun ”Omalla maalla” -albumin vuoden merkittävimpien levyjen joukkoon. Nyt Kiiskinen tekee kunniaa yhdelle jazzin suurista tulkitsijoista. Kaihomusiikin osaaja käänsi 11 Chet Bakerin klassikkoesitystä suomen kielelle, tavoittaen kappaleiden hengen; suomennoksissa soi suurten kaupunkien kirkkaat valot ja yksinäiset kulkijat.
Levyllä soittaa joukko nimekkäitä nuoren polven helsinkiläismuusikoita: Verneri Pohjola, Tuomo Prättälä, Antti Lötjönen, Joonas Riippa sekä Tuomo Dahlblom. Kahdella kappaleella vierailee myös pianisti Seppo Kantonen.
Intiimi ja herkkä levy on taltioitu livenä studiossa. Bändi ja laulaja olivat jatkuvasti suorassa vuorovaikutuksessa keskenään. Jokainen risahdus, henkäys ja aksentti taltioitiin tarkasti ja jokainen otto oli erilainen. Tuottaja Janne Haaviston tehtäväksi jäi nauhalle tarttuneiden aarteiden valikoiminen, kiillottaminen ja niiden saattaminen julkaisun muotoon, merkillisen kiehtovaksi CD-albumiksi nimeltä Chet, joka julkaistiin 11.3.2009.
Tiedotusvälineille 2.4.2009:
Timo Kiiskinen Pori Jazzin pääkonserttiin.
Timo Kiiskisen suomentamat Chet Bakerin kappaleet ovat herättäneet runsaasti myönteistä huomiota. Nyt Kiiskinen johdattaa yhtyeensä Suomen merkittävimpään jazz- tapahtumaan.
Lauantaina 18.7. 2009 Chet-projektia varten koottu bändi (Verneri Pohjola, Tuomo Prättälä, Tuomo Dahlblom, Antti Lötjönen ja Joonas Riippa) nousee Kirjurinluodon päälavalle. Konsertin muita esiintyjiä ovat mm. Roy Hargrove Big Band, Stanley Clarke ja Tom Jones. Chet on tällä hetkellä Suomen virallisella listalla, sijalla 34.
”Chetistä” kirjoitettua:
"Timon maneeriton fraseeraus on intensiivisessä herkkyydessään mestarilllista ja soittajat muistuttavat niukkaeleisen lämpimällä ja elegantilla svengillä miksi jazz oli joskus etulinjassa elävien hipstereiden suurenmoista musiikkia. Tribuutteja on moneksi, muttei yhtään tätä hienompaa"
Rytmi/Jussi Niemi *****
Timo Kiiskinen sukeltaa loistavasti kääntämillään ikivihreillä viileästi urbaaniin hipsterismiin, ja asettaa suomalaiselle jazzlaululle uuden standardin höyhenenkevyesti intensiivisellä läsnäolollaan.
Aamulehti 12.3.09, *****
”Kiiskinen pakottaa Chetillä pysähtymään ja kuunteleman tarkasti....Levyn yllätysmomentti liittyy silti kieleen ja Kiiskisen suomennoksiin. Ei siksi, että Mulla menee hyvin ilman sua, Mun ainut rakkautein tai Mun rakkaus on sokeaa olisivat luettuna suurta runoutta, vaan siksi, miten ne
vaikuttavat laulettuna tässä
Harri Uusitorppa, HS 11.3.2009
Photo: Timo Kirves
Hyvien tähtien alla
Mä halusin kokeilla, jos olis mahdollista yhdistää suomalaista hyvää kaihoo ameriikan jazziin. Mä olen tutustunu pikkuhiljaa tähän materiaaliin. Jo nuorena, ja nyt myöhemmin, kun on enemmän kärsivällisyyttä opetella biisejä, jotka ei ole niin helppoja kun miltä ne kuulostaa. Tuomo Dahlblom, kitara, on ollu suureksi avuksi treenatessa. Samoin koko bändi. On valtava etuoikeus laulaa tän skenen ykkösmuusikoiden kanssa, jotenkin siinä kävi niin. Hyvien tähtien alla, Chetin, Billien ja muiden.
1. Ei rakkautta tunne
Kun mä olin nuori, mä kuuntelin paljon Billie Hollidayn Lady in satin-levyä. Billie laulo sen omalla erikoisella tavallaan, ja mä en oikeastaan koskaan tajunnu miten tää melodia menee. Pari vuotta sitten mä löysin Chetin version. Chet laulaa melkein aina melodian muuntelematta sitä, sit mä tajusin et mä voin laulaa tän. Suomenkielessä sana -tunne- on kaksimerkityksinen. Ei rakkautta tunne- tarkoittaa siis toisaalta, ettei rakkautta tunne sisällään, ja toisaalta ettei tiedä millaista rakkaus on. Musta se oli hyvä lähtökohta. Muuten teksti on niin suora suomennos kun mahdollista, niinkun muutkin suomennokset jotka mä tein. Mun mielestä hyvä kääntäjä on näkymätön kääntäjä.
2. Mulla menee hyvin ilman sua
Tähän oli helppo samaistuu; suomalainen ei helpolla myönnä että huonosti menee. Tekstin nerokkuus kasvaa jokaisen säkeistön myötä. Rivien välistä on kuultavissa koko ajan kasvava ikävä. Monumentaalista yksinkertaisuutta, puettuna liikuttavaan realismiin.
3. En häivy pois
Billie lauloi tätä. Kuulostaa ensin kauniilta, mutta kun ajattelee toisen kerran...
4. Mun rakkaus on sokeaa
Suomennos on varmaan itsenäisin näistä käännöksistä. Ehkä tää biisi on sen verran pop, etten voinu olla käyttämättä lauluntekijyyttäni, vaan keksin muutaman lainin omasta päästä. No, kaikki keinot on sallittuja, asia välittyy!
5. Musta joulu
Surrealistinen kuvaus joulukuusta. Epämääräisiä unenomaisia kuvia, jotka kääntyivät pienen hetken jälkeen ihan luontevasti suomenkielelle. Tekstissä on aina olennaista myös laulettavuus, joten ei se ihan yskimättä mennyt, mutta ihmeen helposti kuitenkin, kun tutkii alkuperäistä. Ohutta yläpilvee. Janne tarjos tätä, ja ihastuin biisiin heti.
6. Sua ei koskaan tule toista
Ehkä tunnetuin biisi näistä. Sanat ei välttämättä soinnu niin nätisti kuin alkuperäisessä, mutta mä valitsin sisällön muodon kustannuksella. Tähän biisiin kuuluu just se mitä siinä on sanottu, siinä kohdassa missä se on sanottu. Sen takia se on niin iso.
7. Silti se tapahtuu
Vaikein käännettävä. Sanojen rytmin ja sisällön yhteensovittaminen aiheutti päänvaivaa. Ei varmaan vähiten siksi, että suomenkielen luonnollinen tempo on medium, ei nopee. Hyvin se sit lopulta onnistu. Sitäpaitsi valoisa biisi puolustaa paikkaansa valollaan!
8. Mun ainut rakkautein
Vernerin ja bändin upee intro, joka on puolet biisiä. John Coltrane ja Johnny Hartman teki vastaavan sovituksen, siitä idea. Sanat on mahdollisimman tarkkaan suoraa käännöstä. Tämän biisin järkälemäisyys paljastui viimeistään äänitystlanteessa. Jos lauluntekijä pystyy joskus elämässään lähellekään tätä, se voi panna hanskat tiskiin samantien ja alkaa pelaamaan koronaa. Niin minä ainakin tekisin.
9. Kattotanssi
Viehättävä stoori tytöstä joka tanssii katolla. Helsingissähän se ei onnistuis, mutta ameriikassa katot on varmaan tasaisia, siellä on pyykinkuivausta ja kyyhkyslakkoja, niinkun Marlon Brandolla siinä yhdessä elokuvassa. Täytyy tunnustaa et jos mun rakas tanssis katolla, mä soittaisin palokunnan, mutta tää ei tosiaan kerro Helsingistä, vaan todennäköisesti East Villagesta.
10. Sun ystävyytesi
Suomessa Valentine´s day käännetään Ystävän päiväksi. Mun mielestä se riittää kertomaan mistä on kysymys, ja kun mä keksin lähdön; Sun ystävyytesi..., loppu oli aika helppoo, seuraa vaan karttaa niin tarkkaan kun mahdollista. Jollain tavalla mä olen erityisen ylpeä, että mä sain tän kääntymään suomenkielelle!
11. Helppo muistaa
Billie Holliday , ja Sinatrakin muistaakseni, on laulanu tätä. Kun mä lauloin, Seppo sano että; Timo, sä laulat väärin. Mä olin opetellu Billien version, ja Billie oli taas muutellu sitä niin paljon, no mä opettelin sen uudestaan Sepon ystävällisellä avustuksella.
Unohtumaton elämys laulaa Sepon kanssa kahdestaan, vanhempi taiteilija tuli session lopussa studioon, laajensi ja syvensi musiikin. Hyvät naiset ja herrat; Seppo Kantonen, piano.
Vuonna 1929 syntynyt Chet Baker aloitti musiikillisen uransa jo lapsena. Bakeristä tuli
1950-luvulla cool-jazzin merkittävimpiä nimiä ja hän soitti muun muassa Stan Getzin, Charlie Parkerin ja Gerry Mulliganin kanssa. Jo tuolloin heroiinin addiktoitunut Baker erikoistui intiimin, melankolisen musiikin esittämiseen, niin trumpetistina kuin laulajanakin. Hän esiintyi myös lukuisissa elokuvissa sekä USA:ssa, että Euroopassa.
Chet Bakerin kulmikkaan kaunis ulkonäkö ja haavoittuvainen, sensuaali lauluääni yhdistettynä boheemin elämäntavan luomaan kuvaan, tekivät hänestä myyttisen hahmon, joka kiehtoi ja edelleen kiehtoo sekä naisia että miehiä. Häntä kutsuttiinkin "Jazzin James Deaniksi". Tätä myyttiä pönkitti myös valokuvaaja Bruce Weberin loistava Chet Baker -dokumenttielokuva "Let´s Get Lost", vuodelta 1988. Chet Baker menehtyi ennen elokuvan
ensi-iltaa pudottuaan hotellin ikkunasta Amsterdamin huonomaineisella huumealueella.